we are young

Lueskelin mun vanhoja blogitekstejä ja huomasin mun valistavan aika monessa nuoruutta jossain määrin.

Mahtavaa kun on ihmisiä jotka jaksavat huolehtivat jo nyt tässä iässään jo terveydestään, eivätkä polta eivätkä juo alkoholia mutta musta se vaan kuuluu. 

(ei en kannustamaan polttamaan)

Kaikkea elämässä on kokeiltava ainakin kerran, oon sitä mieltä.

Ja puhun miltein jokaisessa asiassa tätä kaiken kokeilemista, mutta liian rajut jutut saa jättää kokeilematta, että ei nyt aleta murhaamaan ketään.

Ihailen niitä ihmisiä jotka elävät täysillä ja eivät jätä mitään kokematta.

Vaikka olisin mennyt kesätöihin, olisin elänyt silti tän kesän samalla tavalla kun nyt.

Juhlinut keskellä viikkoa, viettäisin unettomia öitä ja menisin siitä suoraan työpaikalle, koska kesätyöt ei saa mun mielestä sitten yhtään rajoittaa meidän menemisiä, 

onhan se meidän loma, joka kestää vain pari kuukautta.

Nuoruus on vain kerran elämässä, niin monta kertaa äitikin manannut haluavansa olla vielä minun ikäinen.

Olis mielenkiintosta nähdä, millanen hulivili se on ollut, niiden leikekirjojen perusteella mitä se on mulle näyttänyt.

Oon rampannut kaks viikkoa työvoimatoimistolla ilmoittuakseni työnhakijaksi ym, niin musta ei ole tähän työelämään. Mä olen vasta lapsi, miten aika on muka mennyt näin nopeaa että mun pitäis alkaa maksamaan laskuja, en osaa:D

pieniä elämän pohdintoja näin yöllä.

-annika